Viestintää voidaan ajatella puhtaasti tiedon siirtämisenä. Tiedon pitäisi saavuttaa kaikki ja vielä muuttumattomana. Sellaisena kuin se on tarkoitettu ymmärrettäväksi. Viestinnässä on olemassa kahdenlaista koulukuntaa. Toinen tarkastelee viestintää prosessina. Informaation kulkemista eri kanavien kautta lähettäjältä vastaanottajalle. Näinhän se tietysti onkin, mutta ihmisten välinen vuorovaikutus on huomattavasti monimutkaisempi tapahtuma. Siihen vaikuttavat esimerkiksi kulttuuri, henkilökohtainen historia, ympäristö ja kieli vain muutamia mainitakseni. Tällöin puhutaan merkityksellisyyden näkökulmasta. Nämä kaksi näkökulmaa kietoutuvat yhteen ja yhdessä muodostavat viestinnän prosessin.
Ilman toimivaa viestintää työpaikalla, työntekijöiden on mahdoton toimia. Henkilökunnalla tulee olla jatkuvasti ajantasaista relevanttia tietoa. Monilla aloilla nopea ja tarkka tiedonkulku on erittäin tärkeää. Esimerkkinä vaikka hoitotyö. Informaation kulusta voi riippua ihmisen henki. Tiedon tulee siirtyä muuttumattomana, sen sisältö on hyvin moninaista, sekä sitä on paljon. Kohtalaisen haastavaa siis. Informoinnista vastuu on koko työyhteisöllä. Johtaja tuo viestiä työyhteisölle organisaation eri portaista mm. toimintaan liittyvistä muutoksista ja uusista ohjeistuksista. Työpaikkalla viestintä on monasti yhteisen ymmärryksen luomista ja tiedon vaihtamista.
Viestintään ja sen kehittämiseen on olemassa paljon kirjallisuutta ja sitä opetetaan paljon erillaisilla kursseilla. Kuinka paljon ihmiset kuitenkaan ottavat siitä opikseen? On olemassa lukemattomia työpaikkoja, joissa viestinnän suhteen koetaan problematiikkaa. Ihmiset tulevat, tai kokevat tulleensa väärinymmärretyiksi. Joskus joku kokee työtoverin käytöksen ahdistavaksi tai joku tulkitaan oikeasti väärin. Viesti ei mene perille oikeassa muodossaan ja tulee väärinymmärryksiä.
Kuinka moni tulee oikeasti ajatelleeksi viestinnän nonverbaalista osa-aluetta, ilmeitä ja eleitä. On esitetty erillaisia lukuja ei sanallisen viestinnän osuudesta. Eri lähteistä riippuen jopa 80-90 % viestinnästä on nonverbaalista. On tärkeää tiedostaa sen merkitys. Usein nonverbaali viestintä on alitajuista. Verbaalin ja nonverbaalin viestinnä ristiriita vie pohjan koko viestinnältä. Muodostamme usein käsityksen henkilöstä juuri kehon kielen mukaan. Hoitotyössä on merkityksellistä kiinnittää huomiota tähän osa-alueeseen. Se kertoo usein mm. kivusta, mielialasta, ja monista muista toiminnoista. Tämän osa-alueen havainnointi on hoitotyössä olennaista. On tärkeää, että kaikki vastaanotettu informaatio siirtyy sellaisenaan ja relevanttina.
